background

Opetussuunnitelma ja arviointi

Valmistavaa opetusta saavan oppijan oppimisen tavoitteet ja arviointi perustuvat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaan, jonka liitteenä on myös kehittyvän kielitaidon asteikko. Rinnalla voidaan käyttää soveltuvin osin esiopetuksen opetussuunnitelmaa tai perusopetuksen opetussuunnitelmaa iästä riippuen. Tälle sivulle on kuvattu valmistavan opetuksen opetussuunnitelma pähkinänkuoressa. Huoltajille voi tarvittaessa antaa tiivistelmän valmistavan opetuksen opetussuunnitelmasta.

Kunkin oppijan opetuksen tavoitteet määritellään tarkemmin oppijan omassa opinto-ohjelmassa. Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat oppijan suomen kielen taito sekä aikaisempi esiopetus- tai koulunkäyntihistoria.


Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet ovat samat sekä esiopetuksen että perusopetuksen yhteydessä annettavassa valmistavassa opetuksessa:

  • Antaa oppijalle kielelliset ja muut koulunkäyntiin liittyvät valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten
  • Edistää oppijoiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan
  • Tukea ja edistää oppijoiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta

Opetuksen sisällöissä ja arvioinissa on eroja esiopetuksen ja perusopetuksen välillä.

 


Esiopetusikäisten valmistavan opetuksen sisällöt ja arviointi

Opetus on soveltuvin osin esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita noudattavaa. Pääpaino on lapsen suomen kielen opetuksessa. Tavoitteena on saavuttaa vähintään kehittyvä alkeiskielitaito (OPS liite 1). Valmistavan esiopetuksen tuntimäärä on 24 tuntia / vk. 

Opinto-ohjelmaan kirjataan 

  • miten lapsen suomen kieltä vahvistetaan esiopetuksessa,  
  • miten lapsen äidinkieltä /-kieliä vahvistetaan kotona ja esiopetuksessa  
  • Kohtaan ”Taito toimia vuorovaikutuksessa (puheen ymmärtäminen ja puhuminen)” kirjataan, miten suomen kielen sanastoja ja kielen käyttöä opetetaan tavoitteellisesti ja monipuolisesti päivittäisessä toiminnassa, leikeissä ja vuorovaikutustilanteissa (substantiiveja, verbejä, adjektiiveja, paikan- ja tavan ilmauksia, fraaseja ja lyhyitä lauseita, sekä kysymyksiä, kehotuksia ja ohjeita).  
  • Katso lisää Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman täyttäjäopas 

Arviointi 

Esiopetuksessa valmistavan opetuksen opinto-ohjelma kirjataan erilliseen dokumenttiin (Effica), joka on osa Leopsia. Opetuksen puolivälissä tähän opinto-ohjelmaan kirjataan huomioita lapsen suomen kielen taitojen edistymisestä ja tarkennetaan suunnitelmaa.  

Valmistavan opetuksen päättyessä opinto-ohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan Opinto-ohjelman toteutumisen arviointi –lomakkeeseen (Effica). Arviointi-lomake siirrettään kouluun Leopsin liitteenä. 

Opinto-ohjelmaan toteutumisen arvioon kirjataan, miten lapsen äidinkieltä /-kieliä on vahvistettu kotona ja miten lapsen äidinkieltä/ -kieliä hyödynnetty suomen kielen opetuksessa sekä kuvaus lapsen suomen kielen oppimisesta.   

Lapsen kielitaidon edistymistä arvioitaessa kuvataan lyhyesti, miten lapsi:  

  • selviää tutuissa päivittäisissä kahdenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa, erilaisissa kielenkäyttötilanteissa, leikeissä toisten lasten ja aikuisten kanssa  
  • ymmärtää hitaasta ja tarvittaessa toistetusta puheesta lyhyet, tilannesidonnaiset ohjeet ja tutut aiheet 
  • ymmärtää aiheen ääneen luetusta tekstistä kuvien ja selvästi osoitettujen ydinsanojen avulla 
  • tunnistaa kirjoitetuista teksteistä 
  • miten puhuu ja ilmaisee itseään tervehdyksillä, arkeen liittyvillä fraaseilla, itselle tuttuihin tilanteisiin liittyvillä kysymyksillä ja vastauksilla sekä miten tekee puhe- ja kerronta-aloitteita 
  • kirjoittamisen valmiuksia (oma nimi, kirjaimia, numeroita) 

Opinto ohjelman toteutumisen arviossa kuvataan lisäksi menetelmät ja oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut, jotka ovat edistäneet lapsen suomen kielen oppimista. 

Tiedonkulun takaamiseksi esiopetuksen valmistavasta opetuksesta tulevista oppilaista järjestetään peruopetuksen kanssa siirtopalaveri, jossa käsitellään muun muassa lapselle esiopetuksessa tehtyä opinto-ohjelmaa 

 


Perusopetusikäisten valmistavan opetuksen sisällöt ja arviointi

Jokaiselle perusopetukseen valmistavaan opetukseen tulevalle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma Wilmaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa valmistavan opetuksen alkamisesta. Siihen kirjataan:

  • oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet,
  • oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin,
  • opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt sekä
  • ohjauksen järjestäminen ja mahdolliset tukitoimet.

Opiskeltavat oppiaineet

Suomen kieli ja kirjallisuus

Opetuksen pääpaino on suomen kielen opinnoissa. Tavoitteena on saavuttaa vähintään kehittyvä alkeiskielitaito (OPS liite 1).

  • Oppilas selviää useimmin toistuvista rajatuista arkisista kielenkäyttötilanteista.
  • Oppilas osaa nimetä tuttuja asioita, tunnistaa puhutusta ja kirjoitetusta kielestä tuttuja sanoja ja ilmauksia.
  • Oppilas ymmärtää hitaasta ja tarvittaessa toistetusta puheesta lyhyet ohjeet ja tutut aiheet.
  • Oppilas ymmärtää opetuspuheesta ja oppikirjatekstistä kuvien ja selvästi osoitettujen ydinsanojen avulla aiheen.
  • Oppilas uusien asioiden omaksuminen vaatii omankielistä tukea.
  • Oppilas tarvitsee paljon havainnollistamista ja kuvatukea sekä selkeää ja hidasta puhetta, toistoa ja kääntämistä.
  • Oppilas kirjoittaa tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita.
  • Oppilas tarvitsee runsaasti malleja ja tukea sekä annettua sanastoa tuottaakseen lyhyen suullisen tai kirjallisen tekstin.

Oppilaan oma äidinkieli

Peruskoulussa annettavan valmistavan opetuksen oppilaat voivat osallistua perusopetusta täydentävään oman äidinkielen opetukseen mahdollisuuksien mukaan. Nämä mahdolliset oman äidinkielen opetuksen tunnit lasketaan mukaan oppilaan kokonaistuntimäärään.

Muut kielet

Oppijan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana.

Muut oppiaineet

Muiden oppiaineiden opetuksen lähtökohtana on oppilaan osaaminen. Opetuksen tavoitteena on tukea tulevaa perusopetukseen siirtymistä tutustuttamalla oppiaineen keskeisiin käsitteisiin, työtapoihin ja välineisiin. Oppilaan opinto-ohjelmaan voi myös kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja.


Arviointi ja todistus

Perusopetusikäisten valmistavan opetuksen oppilaiden arviointi

Opinto-ohjelma on tärkein arvioinnin työkalu valmistavan opetuksen aikana. Opinto-ohjelmassa määritellään tavoitteet ja arvioidaan niiden toteutumista. Valmistavasta opetuksesta ei anneta numeerista arviointia. Valmistavan opetuksen päätteeksi oppilas saa osallistumistodistuksen. Lisäksi valmistavan opetuksen aikana koulu voi käyttää erilaisia koulun omia itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja väliarvioinnin työkaluja. Oppilaan on myös mahdollista suorittaa perusopetuksen opintoja valmistavan opetuksen aikana, joista annetaan erillinen todistus koulun oman mallin mukaan.

Osallistumistodistuksena käytetään Helsingin kaupungin peruskoulujen yhteistä pohjaa. Tukimateriaalista löytyvät ohjeet arviointikirjojen avaamiseen ja täyttämiseen, todistuksen mallipohja sekä ohjeita Primuksen ja Wilman käyttöön.
Lue lisää aiheesta valmistavan opetuksen arviointi .

 

Valmistavan opetuksen jälkeen

Kun valmistavan opetuksen vuosi päättyy, oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi. Yleensä inklusiivisen valmistavan opetuksen oppilas jatkaa opiskelua samassa opetusryhmässä. Ryhmää tai koulua vaihtavan oppilaan perusopetukseen siirtymisen sujuvoittamiseksi järjestetään siirtopalaveri, joko koulun sisällä tai vastaanottavan koulun kanssa. Perusopetukseen valmistavaa opetusta antaneen koulun rehtori ja opettaja vastaavat siirtopalaverin järjestämisestä.  

Luokanopettaja/-ohjaaja laatii oppilaalle oppimissuunnitelman vähintään vuodeksi valmistavan opetuksen päättymisen jälkeen. Oppimissuunnitelman tuen taso on yleinen, ellei oppilasta ole siirretty jollekin muulle tuen portaalle. Oppilaalle täytyy mahdollistaa suomen kielen taitojen edelleen kehittäminen tarvittavien tukitoimien avulla.

Mikäli oppilaan taidot eivät perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan oppimissuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen. Tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään S2-opettajan, laaja-alaisen erityisopettajan sekä tarvittaessa oppilashuollon henkilöstön osaamista.