background

Päiväkodinjohtaja / rehtori – näin pääset alkuun

Päiväkodinjohtaja – näin pääset alkuun

Valmistavan opetuksen järjestäminen esiopetuksessa vaatii resurssien suunnittelua, oppimisympäristön tarkastelua ja vahvaa yhteistyötä. Alkuun pääsee hahmottamalla, miten nämä viisi osa-aluetta huomioidaan esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

1. Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö

Valmistavan opetuksen tuoma rahoitus kohdennetaan parhaalla mahdollisella tavalla valmistavassa opetuksessa olevien lasten edun mukaisesti. Kohdentamista muutetaan tarpeiden muuttuessa myös kesken vuotta. Kaikki päiväkodissa käytössä oleva osaaminen hyödynnetään: esiopetuksesta vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat, S2-opettaja ja kiertävä erityisopettaja, esiopetuksen oppilashuolto, monikieliset ohjaajat, avustajat, lapset, vanhemmat ja muut verkostot.

Koko päiväkodin henkilökunnan osaamista vaalitaan ja sen kehittymistä tuetaan. Osaamisen tunnistaminen on tärkeää. Osaamisen jakaminen mahdollistetaan arjessa. Digitaalisia resursseja hyödynnetään.

2. Valmistavan esiopetuksen mahdollistavat rakenteet

Valmistavan esiopetuksen opetusta saavien lasten sijoittamisessa ryhmiin huomioidaan päiväkodin kokonaistilanne. Esiopetuksen päiväohjelma tukee lasten oppimista ja kiinnittymistä yhteisöön. Esiopetuksen suunnittelu ja rakenteet mahdollistavat samanaikaisen esiopetuksen muiden kanssa ja joustavat ryhmäjärjestelyt koko toiminnan aikana. Lapsen tukemiseen, vaihtoehtoisten toimintojen ja yhdessä tekemisen suunnitteluun varataan aikaa. Yhteisöllistä oppilashuoltoa ja moniammatillista osaamista hyödynnetään. Yhteistyö koulun kanssa on tiivistä.

3. Joustavat esiopetusjärjestelyt

Toiminnan suunnittelussa ennakoidaan valmistavan esiopetuksen oppilaiden opetuksen järjestämiseen liittyvät tarpeet. Opetuksessa käytetään päivittäin muuttuvia, lapsen tarpeista lähteviä ryhmittelyjä. Toiminnassa varataan aikaa leikkimiselle, toiminnalliselle oppimiselle ja peleille jotka vahvistavat lapsen kielitaitoa, sosiaalisia suhteita ja auttavat jaksamaan pitkän päivän. Monimuotoiset ja joustavat esiopetusjärjestelyt ovat hyödyksi kaikille lapsille.

4. Kieli- ja kulttuuritietoinen toimintakulttuuri

Toiminnan lähtökohtana on ajatus, että kaikki esiopetuksen lapset ovat oppijoitamme. Koko varhaiskasvatusyhteisö työskentelee yhdessä lapsen esiopetuksen ja tuen toteuttamiseksi. Kieli- ja kulttuuritietoisuus on esiopetuksessa kaikkien yhteinen asia. Kielellä ja sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys kohtaamisessa ja oppimisessa. Esiopetuksella ja varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lapsen ja hänen perheensä kotouttamisessa.

5. Laaja-alaista oppimista tukeva esiopetuksen oppimisympäristö

Monenlaiset oppimisen tilat ja niiden käyttö tukevat joustaville opetusjärjestelyille perustuvaa pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriryhmien moninaisuus näkyy oppimisympäristössä. Oppimisympäristössä näkyvät kuvat ja omankieliset ohjeet tukevat lasten toiminnanohjausta ja oppimista.

 

Rehtori – näin pääset alkuun 

Valmistava opetus niveltyy osaksi perusopetusta ja koulun toimintakulttuuria. Yhteistyö ja työnjako valmistavan opetuksen ja perusopetuksen välillä on tärkeää määritellä ja tehdä kouluyhteisö tietoiseksi valmistavan opetuksen tavoitteista. Rehtori ja koulun johto ovat tässä avainasemassa. On keskeistä ymmärtää, että valmistava opetus ei tee oppilaasta valmista perusopetukseen, vaan antaa valmiuksia perusopetusta varten. 

Kun suunnittelet valmistavan opetuksen järjestämistä koulussasi, huomioi seuraavat viisi näkökulmaa: resurssien tarkoituksenmukainen käyttö, inklusiivisen koulun mahdollistavat rakenteet, joustavat opetusjärjestelyt, kieli- ja kulttuuritietoinen toimintakulttuuri sekä laaja-alaista oppimista tukeva oppimisympäristö. 

 1. Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö 

Valmistavan opetuksen tuoma rahoitus on osa koulun kokonaisresurssia, joka kohdennetaan parhaalla mahdollisella tavalla valmistavaa opetusta saavien oppilaiden edun mukaisesti. Kohdentamista muutetaan tarpeiden muuttuessa myös kesken vuoden 

 Mieti, voitko resursoida inklusiivisen valmistavan opetuksen tueksi resurssiopettajan, laaja-alaisen erityisopettajan, s2opettajan tai oman kielen opettajan kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Huolehdi, että 710 -vuotias oppilas saa opetusta 24h viikossa ja yli 10-vuotias 26h viikossa. Oppilaan oman äidinkielen opetus voidaan laskea mukaan tähän tuntimäärään. 

 Tue henkilökuntasi osaamisen kehittämistä. Kannusta heitä osallistumaan täydennyskoulutukseen. rjestä aikaa osaamisen jakamiseen henkilöstön yhteisissä tilaisuuksissa. Mikäli mahdollista järjestä opettajille mahdollisuuksia seurata toistensa opetustilanteita. Hyödynnä koko henkilöstön kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta tehokkaasti uuden oppilaan aloittaessa koulun. 

 

2. Inklusiivisen koulun mahdollistavat rakenteet 

Huomioi luokan kokonaistilanne, kun sijoitat inklusiivisesti valmistavaa opetusta saavia oppilaita luokkiin.   Edistä toimillasi koulupäivän rakenteita, jotka tukevat oppilaiden oppimista ja kiinnittymistä yhteisöön. Varmista, että lukujärjestyksessä on paikat samanaikaisopetukselle ja joustavien ryhmittelyjen toteuttamiselle. Varaa aikaa oppilaan tuen, joustavien opetusjärjestelyiden ja yhdessä tekemisen suunnitteluun. Hyödynnä moniammatillista osaamista ja yhteisöllistä oppilashuoltoa. Tee yhteistyötä esiopetuksen kanssa. 

 

3. Joustavat opetusjärjestelyt 

Ennakoi suunnittelussa valmistavan opetuksen oppilaiden opetuksen järjestämiseen liittyvät tarpeet. Oppilaiden tuki kannattaa kohdentaa vuosiluokkatasoisesti. Huomioi tämä jo lukuvuoden suunnitteluvaiheessa lukujärjestyksiä tehdessäsi. Tätä resurssia voidaan käyttää joustavasti ja tarpeen mukaisesti.  

 Vuosiluokkatason tunteja palkittamalla mahdollistat henkilöstöresurssin tehokkaan hyödyntämisen ja oppilaiden tarpeista lähteviä ryhmittelyjä. Valmistavan oppilaan koulupäivään kannattaa varata aikaa paitsi tavoitteelliselle ja toiminnalliselle oppimiselle, myös leikkimiselle ja pelaamiselle. Näin autetaan oppilasta vahvistamaan kielitaitoaan, sosiaalisia suhteitaan ja jaksamaan pitkän päivän.  

 

4. Kieli- ja kulttuuritietoinen toimintakulttuuri 

 Kieli- ja kulttuuritietoisuus on koko kouluyhteisön yhteinen asia.  Kielitietoinen pedagogiikka vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielellä ja sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys kohtaamisessa ja oppimisessa. Kielen opetus ei rajoitu vain äidinkielen ja kirjallisuuden, vieraiden kielten tai oman äidinkielen oppitunneille, vaan on kokonaisvaltainen osa kaikkea oppimista. Oppijaa vahvistetaan peruskielitaidon hallinnassa ja ohjataan kohti käsitteellisen ajattelun ja oppiaineiden kieltä. 

Oppilaalla on perusoikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Koulun toimintakulttuuri tukee oppilaiden monikielisyyttä huomioimalla, tekemällä näkyväksi ja hyödyntämällä myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Kulttuuritietoinen opettaja tunnistaa sekä itsessään että oppilaassaan kulttuurien vaikutukset tapoihin, ajatuksiin ja opetukseen. 

 

5. Laaja-alaista oppimista tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristössä näkyvä kuvatuki, selkeäkieliset ja omankieliset ohjeet tukevat oppilaan toiminnanohjausta ja oppimista. Selkeistä opasteista hyötyy myös moni oppilas ja koululla asioiva huoltaja.  

Varmista, että opettajilla ja henkilöstöllä on tarvittavat oppimateriaalit kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Oppimateriaaleissa kannattaa käyttää kopiovapaita tehtäviä sekä suomen kielen opiskeluun tarkoitettuja materiaaleja (ks. Vinkkejä opetukseen). Opetuksessa hyödynnetään toiminnallisuutta ja havainnollistamista tukevia työvälineitä ja materiaaleja. Kielitietoinen oppimisympäristö tarjoaa oppijalle myös omankielistä kirjallisuuttakaunokirjallisuutta voi hankkia koulun omaan kirjastoon ja sitä voi tilata lähikirjastoon. 

 

 

Tukimateriaalia kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämistyöhön:

Kielitietoisen oppimisympäristön kartoituslomake

Lomakkeen avulla koulussa voidaan arvioida koulun oppimisympäristön kielitietoisuutta erilaisista näkökulmista käsin. Se voi tukea yksittäisen opettajan oman työskentelyn arviointia tai sitä voidaan käyttää kehittämään koulun oppimisympäristöjä kokonaisuudessaan. Lomake tarjoaa myös käytännöllisiä ohjeita oppimisympäristön kehittämiseen kielitietoisempaan suuntaan. Lomake on syntynyt Koulutuksellisessa tasa-arvohankkeessa osana kielitietoisen koulun kehittämistä Helsingissä. Sitä on päivitetty viimeksi 2019.

 

Kielitietoista koulua rakentamassa -opas

Opas sisältää runsaasti pedagogisia vinkkejä, linkkeja ja tarkistuslistoja opettajille. Oppaassa annetaan myös yleiskatsaus pääkaupunkiseudun kotoutumista tukeviin palveluihin sekä tiedot kielitietoisista vierailukouluista. Opas on laadittu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteistyönä.